Jos löydät mielenkiintoisen ja ajankohtaisen artikkelin, lähetä siitä vinkki tai lyhennelmä meille. Laita mukaan myös artikkelin kirjoittajan nimi, lehden nimi ja numero. Voit käyttää sivun alalaidassa olevaa palautelomaketta.
- - - - - - - - -
Nuoria patistetaan turvavyön käyttöön
Valppain mielin -liikenneturvakampanja patistaa erityisesti nuoria  turvavyön käyttöön. Kampanjan keskeisenä ajatuksena on, että kaikkia vammoja ei voi korjata, mutta asennevamman voi kyllä korjata. Kampanja näkyy televisiossa ja elokuvateattereissa joulu- ja tammikuussa.

Muuhun väestöön verrattuna nuorilla kuljettajilla on yli kolminkertainen riski kuolla liikenteessä. Vuosittain Suomen liikenteessä kuolee noin 80 ja loukkaantuu suunnilleen 2 900 nuorta. Menehtyneistä miehiä on yli 75 prosenttia. Nuorten tyypillisessä liikenneturmassa kokematon mieskuljettaja ja ryhmä nuoria kuolee tai loukkaantuu, kun yöllä auto suistuu vauhdissa ulos tieltä. Monessa tapauksessa matkustajat ja kuljettaja eivät käytä turvavyötä.

Turvavyön käytön lisääminen on yksinkertainen ja tehokas tapa vähentää liikennekuolemia ja vakavia vammautumisia. Liikenneturvan mukaan turvavyön käyttö pelastaisi vuosittain noin 50 ihmistä. Turvavyön käyttö takapenkillä suojaa myös etupenkillä istuvaa, koska  takapenkillä istuva ei törmäyksen voimasta ruhjo alleen etupenkillä istuvaa.
Lähde: Martti Saranpää. Ilkka. 27.12.2008 sivu 5.
Lisää kampanjasta:

http://www.syyllinen.fi/   

http://www.valppainmielin.fi

 

 - - - - - - - - - 

Toisen tuki auttaa nuorta irti tupakasta

Toisen ihmisen apu on paras tuki nuoren lopettaessa tupakointia. Kansanterveyslaito on julkaissut katsauksen nuorten tupakoinnin lopettamisesta vuosina 2005-2008. Julkaisun mukaan noin joka viides 14-18-vuotias nuori tupakoi päivittäin. Enemmistö näistä nuorista suunnittelee tupakoinnin lopettamista ja on yrittänytkin sitä. Harva kuitenkin siinä yksin onnistuu.

Nuori arvostaa vuorovaikutteisuutta ja kuuntelevaa tukijaa, tähän yksilöllisen avun teho perustuukin. Apua kannattaa tarjota aktiivisesti, asiaa ei pitäisi jättää nuoren oman yhteydenoton varaan. Vaikeinta on erityisesti savuttomana pysyminen ja motivointi.

Toiminnallisilla ryhmäohjauksilla on saatu hyviä tuloksia. Ryhmiä kannattaa perustaa kouluille ja oppilaitoksiin. Lopettamisen tukeminen on tärkeää etenkin ammattioppilaitoksissa, joissa lähen joka toinen tupakoi. Tukea nuori voi saada myös puhelimen ja tietokoneen välityksellä.

Lähde: STT. Ilkka. 27.12.2008. sivu 17.

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 37 /2008 :Nuoret ja tupakoinnin lopettaminen  Tutkimuksesta käytännön tukeen osoitteessa:

http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b37.pdf

- - - - - - - - -


 

Tunteiden hallitsemisen oppiminen on elämän mittainen prosessi

    Samuli Koiso-Kanttila luennoi marraskuun alussa Ilmajoen yläasteen  oppilaille agression portaista ja tunteiden hallinnasta.  Vanhemmille suunnatun luennon aiheena oli " Miten olla läsnä nuoren myllertävässä maailmassa". Luentojen järjestäjinä olivat Ilmajoen Terveys ry, MLL:n Ilmajoen osasto sekä Ilmajoen kunta. Samuli Koiso-Kanttila työskentelee Väestöliitossa, Miehen Aika-projektissa.

     Eväitä nuorille valintojen tueksi.
   Ihminen toimii parhaiten positiivisella asenteella. Koiso-Kanttilan mukaan agressioon liittyvää sisua voidaan hyödyntää, jolloin se toimii voimavarana, positiivisena energiana. Tällöin agressiivista tunnetta voidaan käyttää hyödyksi esim. opiskelemalla hyvän ammatin tai rakentamalla omakotitalon. Agressio on normaali tunne, ei yksin hyvä eikä paha. Tunteita on ja saa olla. Agressio tunteena on sallittua, kaiki teot eivät ole. Tunteiden hallitseminen ja kanavoiminen on elämän mittainen prosessi, johon kuuluu myös vastuun ottaminen tekemisistään. Jos lapsena ei ole saanut toimivaa tunteiden hallintamallia, se pitää myöhemmin opetella. Kasvaminen kuuluu murrosikään. Jos ei ole opetettu miten rauhoitutaan ja miten tunteita käsitellään, ei kasvua tunnetasolla tapahdu. Silloin voi tulla pahaakin jälkeä. Vaikka maailmassa pitää pärjätä yksin, on hyvä, että nuori oppii sosiaalisen kanssakäymisen niin, ettei synny haittaa itselle eikä muille.

  Samuli Koiso-Kanttilan mukaan agression purkamisessa mitään peruuttamatonta ei saa tapahtua, mitään ei saa mennä rikki, kehenkään ei saa sattua. Suuttumusta olisi hyvä hallita. Tilanteesta voi päästä pois ja rauhoittua vaikka itsekeskustelulla: se oli vahinko, se ei tarkoittanut sitä, vaikka se oli epäreilu ja teki sen tahallaan... Riidan selvittelyssä apua voi olla siitä, että kuuntelet vastapuolta, puhut rauhallisesti ja kuvailet sitä,  miksi olet itse suuttunut.

   Murrosiässä nuori voi tuntea tuskaa, epätoivoa ja lohduttomuutta itsetunnon romahtamisesta. Nuori kyselee itseltään, olenko outo, miksi kaiki kiva tapahtuu jossakin muualla? Yleensä nämäkin tunteet menevät kyllä ohi. Jossakin vaiheessa nuori kokee, että kaverit ovat tärkeämpiä kuin koti. Uskotaan, että kaverit myös huolehtivat. Aikuisuuden kynnyksellä nuori haluaa oman elämän ja tulevaisuuden. On normaalia, että nuori kasvaa itsenäiseksi ja irti kotoa.

Lapsen uhmaikä
   Koiso-Kanttilan mukaan suomalaiseen kansalliseen perinteeseen kuuluu, että  uhmaiässä 3-5 vuotiaat laitetaan hiljaiseksi sanoen lopeta tuo tai ole hiljaa. Väkivallalla ja häpäisemällä voidaan laittaa riehuminen kuriin. Jos tunteet kielletään, ne kerääntyvät möykyksi eikä lapsi opi ilmaisemaan itseään järkevästi. Jos aina lyödään, pahaa oloa ja vihaa kertyy lisää, kasvatusmalli jää mieleen. Pahanolon tunnetta voi seurata väkivaltainen käytös tai sillä voi tehdä  yhtä hyvin hyvää. Tunteita saa olla,  se mitä tunteilla tehdään, voi olla vaarallista, pelottavaa tai tuhoisaa.

   Tunteitaan hallitsemattomat pojat ottavat helposti älyttömiä riskejä, tappelevat tai kaahaavat naapurin Sierrella 200 laudassa väärällä kaistalla. Tytöt taas masentuvat helpommin ja heille voi tulla keskinäisiä riitoja , syömishäiriöitä ja mielenterveyden häiriöitä. Myös sisäänpäin kääntyneistä, pahoinvoivista nuorista pitää huolehtia yhtälailla kuin pahaa oloaan kaduilla julistavista nuorista. Usein ne, joilla menee kaikkein huonoimmin, eivät enää kykene pyytämään apua. He vetäytyvät pois. Kuulumisten kysely lapsilta ja nuorilta on hyvä asia. 

Suomalaiset pojat on aikoinaan kasvatettu raskaaseen, fyysiseen työhön pienestä pitäen tai sotaan. Tunnepuolen kehittyminen on jäänyt  ja sen puutteet näkyvät edelleen. Tiedetään myös, että hyvää jälkeä tulee, kun pohjalainen agressiivinen energia saadaan hyödyksi.
LÄHDE: Ilmajoki-lehti. 11.11.2008 N:o 91-2008, sivu 5.

- - - - - - - - - -

Vanhemmat eivät koe 7-luokkalaisten päihde-kokeiluja ajankohtaisiksi

 

7-luokkalaiset keskustelevat vain harvoin tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä vanhempiensa kanssa. Suurin osa vanhemmista ei usko nuorten kokeilevan päihteitä lähiaikoina. Tämä käy ilmi mannerheinin Lastensuojeluliiton Ehkäisevän päihdetyön hankkeen alkukartoituksesta. Alkukartoituksella tutkittiin 7-luokkalaisten nuorten päihdekokeilujen yleisyyttä, 7-luokkalaisten vanhempien suhtautumista päihteisiin sekä keinoja nuorten päihdekokeilujen ehkäisyyn.

 

Vanhempien arviot nuorten päihdekokeiluista erosivat nuorten vastauksista. Erityisesti alkoholikokeilut olivat yleisempiä kuin vanhemmat olivat ajatelleet. Vanhemmat eivät olleet huolissaan nuorten päihdekokeilujen ajankohtaisuudesta, vaikka joka kolmas nuori oli jo kokeillut alkoholia ja vajaa viidennes oli tupakoinut.

 

Tutkimuksen mukaan alkoholin ja tupakan kokeilut olivat harvinaisempia niiden nuorten keskuudessa, joiden vanhemmat olivat kiinnostuneet nuortensa vapaa-ajanvietosta. Eli vanhempien tietoisuus nuorten vapaa-ajanvietosta näyttäisi tehokkaasti ehkäisevän päihteiden käyttöä. Nuorten mukaan äidit tiesivät paremmin kuin isät, miten nuori käyttää aikaansa ja rahaansa tai keiden kanssa nuori liikkuu.

LÄHDE: Ykköset!. 16.10.2008. sivu 29

Katso vielä http://www.mll.fi/kasvattajille/ept/hanke/

 

 - - - - - - -

 

Lapsilukko suodattaa haitalliset sivut pois lapsen näkyviltä netissä

 

Mitä seuraa siitä, jos päiväkoti-ikäinen kiipeää illalla isän syliin ja isä pelaa K18-räiskintäpeliä? Tämä kasvava ongelma näkyy pienten lasten levottomuutena. Päivi Kuoppamäki, Avian (Vaasan Läänin Puhelin) tuoteasiantuntija, seuraa tekniikan kehitystä päivätyössään, iltaisin hän kiertää alakouluilla vanhempainilloissa varoittamassa teknisen maailman vaaroista. Alakouluikäisten kohdalla voi ennaltaehkäistä ongelmia, nuorten kohdalla vapautta ja sääntöjä on vaikeampi muuttaa. Kuoppamäen mukaan erityisesti tänä vuonna vanhemmat ovat heränneet toivomaan, etteivät lapset joutuisi netissä kohtaamaan mitä sattuu.

 

Muutamia vuosia sitten ystävät kyselivät, eikö nettiä voi mitenkään suitsia, Kuoppamäellä oli äitinä sama huoli. Työpaikalla asia eteni osaltaan ja nykyisin työnantaja tarjoaa tietoturvaa ja netinkäyttöä rajoittavia ohjelmia. ne turvaavat osaltaan lapsen alkutaivalta netissä, jos vanhemmilla on muuten pallo ja tietokone hallussaan. Usein näin ei ole. lapset pelaavat kiellettyjä pelejä ja teini surffaa syvällä vanhempien ulottumattomissa.

 

Internet-operaattorit tarjoavat asiakkailleen teknisiä välineitä lasten tietokonekäytön rajoittamiseksi, niihin kannattaa tutustua. Kuitenkin, näppärä esiteini osaa kiertää kömpelöt esteet, siksi vanhempien kannattaa pitää kiinni selkeistä rajoista. Lisätietoja saa esim. http://www.tietoturvakoulu.fi/ , myös Päivi Kuoppamäki antaa neuvoja vanhemmille omalla sivullaan Turvataidot vanhemmille: http://www.netikka.net/kuoppamaki/
 
Tekniikka auttaa, mutta ei ole aukoton
Avia tarjoaa asiakkailleen pakettia, johon kuuluu virusturva, palomuuri, lapsilukko ja roskapostin suodatus. Palvelut on kehitetty yhdessä F-Securen, tietoturvayhtiön kanssa. lapsilukolla voidaan suodattaa pois mm. aikuisviihdettä, aseita, rasismia ja uhkapeliä. Vierailut  voidaan estää esim. deittipalveluihin tai chatteihin, nettikäytön aikaa voidaan myös rajoittaa.
 
Useimmissa peruskäyttöjärjestelmissä voidaan pääsy estää tietyille sivuille, myös selaimia ja sähköpostiohjelmia voidaan säätää. Esim. lapsi voi vastaanottaa sähköpostia vain ennalta hyväksytyistä osoitteista. Käyttöjärjestelmien käyttäjätili voi vanhemmalla olla täysin oikeuksin, lapsen käyttäjätiliin voi laitta rajoituksia.  Näitä rajoituksia vanhemmat voivat itse säätää. Lapsilukot ja suodatinohjelmat voidaan kuitenkin kiertää tai ne voivat estää pääsyn aivan asiallisille sivustoille.

LÄHDE: Hannu Purola. Ilkka. 6.10.2008. Sivu 3.

- - - - - - - - -

.

Skeittirata Seppälän alueelle

 

Kunnanhallitus päätti 9.6.2008 varata Seppälän hallin urheilukentän päästä olevalta alueelta paikan skeittiradalle. Tekninen osasto hyväksyi suunnitelman ja 15 000 euron kustannusarvion. Hankkeeseen ei sisälly valaistusta. Suunnitelma käsittää 600m² kestopäällystetyn alueen nykyisen pesäpallokentän päässä. Vapaa-aikalautakunta on tehnyt talousarvioesityksen alueelle hankittavista kalusteista. Suunnitelma on nähtävillä kokouksessa.

 LÄHDE: Ilmajokilehti 21.10.2008. Sivu 3

- - - - - - - - -

 

Tunne-etsivä

-opetusmateriaali tunnekasvatukseen

 

Lukioiden ja yläasteiden käyttöön on julkaistu ensimmäinen tunnetaitoja vahvistava opetusmateriaali, Tunne-etsivä. Materiaalin on julkaissut pääkaupunkiseudulla toimiva sosiaalisen nuorisotyön asiantuntijajärjestö, Kalliolan Nuoret ry. Materiaalin voi ladata maksutta osoitteesta www.kalliolannuoret.fi/julkaisut Kirjan voi myös tilata omakustannushintaan (20 euroa).

Kirjassa tunnetaidoilla tarkoitetaan omien ja toisten tunteiden tunnistamista sekä tunteiden nimeämistä ja säätelyä. Kirjassa on toiminnallisia tehtäviä, jotka perustuvat tunnetaitojen harjoitteluun muun terveyskasvatuksen ohessa. Näin nuorille tarjotaan välineitä ihmisenä kasvamiseen ja ohjataan nuoren kehitystä kohti tasapainoista aikuisuutta ja sosioemotionaalista hyvinvointia.    

Kirjan kirjoittajan, kouluttajan ja terveystiedon opettajan, Mari Salmisen mukaan, nuorten ohjaaminen tunnetaitoihin on hieno matka. Vuoden aikana nuoret muuttuvat valtavasti ja heidän upeat oivalluksensa vetävät välillä opettajankin hiljaiseksi. Se, että kaikki tunteet ovat sallittuja, suru ja vihakin, on vapauttava uutinen jokaiselle. Päästään lähemmäs tasapainoista ja hyvinvoivaa aikuisuutta, jos nämä asiat voi sisäistää jo nuorena.

LÄHDE: Käsikädessä -hyvän mielen hyötylehti 5/2008 sivu 5.

 

- - - - - - - - .

Poliisilla tutkittavana yhä enemmän teinirikoksia

Rikokset tehdään kännissä ja yleinen vastuuntunto hukkateillä

 

Kenttävalvontaryhmän johtaja, vanhempi konstaapeli Petri Kangaskoski Seinäjoen rikospoliisista oli puhumassa Kurikan yhteiskoululaisille Pirä huolta -kampanjan merkeissä. Kangaskoski puhui (2.10.2008) väkivallasta, kiusaamisesta ja nettiongelmista.

 

Suuret sankarit, vai miten se oli. Kangaskosken mukaan yleinen vastuuntunto on kadonnut kaikesta tekemisestä ja olemisesta. Yhä enemmän tutkittavana on 15-20 vuotiaiden rikoksia. Suomalaiselle väkivallanteolle on tyypillistä, että väkivallanteot tehdään tuttavapiirissä ja päihtyneenä. Nuorten humalahakuisuus aiheuttaa helposti pahoinpitelyjä. Tavallisen tarinan mukaan, vanhemmille sanotaan, että mennään mopolla kylälle, vaikka tosiasiassa haetaan kaljaa ja viinaa. Sitten käyttäydytään kuin suuret sankarit. Mutta kun Matti lyö Juusoa, se on pahoinpitely.

 

Petri Kangaskoski painotti nuorille, että kiusaaminen on rikoslain alainen rikos ja 15-vuotias on rikosoikeudellisessa iässä. Paitsi ruumiillinen väkivalta, myös henkinen väkivalta on rangaistavaa. Jos kiusaamisesta on henkilölle vahinkoa, pahoinpitelyn tunnusmerkit täyttyvät. Koulussakin huutelusta ja kiusaamisesta joutuu vastuuseen. Opettajien ja oppilaiden velvollisuus on puuttua kiusaamiseen, poliisi on se joka tutkii. Tarvittaessa sivullinen voi joutua tutkinnan, jopa käräjäoikeuden todistajaksi. Nuoret kysyivät: Entä jos ei puhu mitään? Kangaskoski mukaan perättömästä todistuksesta ja väärästä valasta rangaistaan. Voi joutua koppiin, jos ei puhu totta. Jos todistaja ei suostu puhumaan, poliisilla on kyllä keinot siihenkin. Käräjäoikeus voi määrätä todistajan poliisin säilöön siihen asti, kunnes puhuminen taas huvittaa.
 
Onko päässä kaikki kunnossa? Vastuu ja velvollisuus kulkevat käsi kädessä oikeuksien kanssa. Kun 15-vuotiaana saa mopokortin ja oikeuden kuljettaa mopoa, myös vastuu omista tekemisistä kasvaa.

 

Uuden lastensuojelulain mukaan kaikkien nuorten kanssa toimivien tahojen velvollisuus on ilmoittaa sosiaaliviranomaisille epäilyttävistä havainnoista ja rikkeistä nuoren elämässä. maaliskuusta lähtien lastensuojeluilmoituksia alle 18-vuotiaista on tehty 580 kappaletta. Ilmoitusten takana on häiriökäyttäytymistä koulussa, alkoholinkäyttöä ja jopa rikoksia. Nämä asiat tulevat poliisin, sosiaalitoimen ja vanhempien tietoon, mm. alkoholinkäyttö ja kotiolot tutkitaan. Jos tällaisia ongelmia on usein tai nähtävissä on esim. alkava rikoskierre tai päihteiden käyttöä, tehdään päätöksiä jopa huostaanotosta tai sijoituksesta.

 

Koulussakin opettaja on luokan johtaja eikä se luokan äänekkäin poika. Koulussa on rajat ja sanktiot, opettajan velvollisuus on opettaa ja oppilaan velvollisuus on ottaa tietoa vastaan. Tämän tilanteen häiritsemisestä voidaan ilmoittaa jopa lastensuojeluviranomaisille, voidaan tutkia onko oppilaan päässä kaikki kunnossa.  Luokassa on neljä kiusaajaa, jotka häiritsevät koko luokkaa. Otetaan nämä neljä pois, pistetään yksi Kuusamoon, yksi Iisalmeen  ja kaksi muutakin mahdollisimman kauas toisistaan. Sielläpähän sitten ovat yksin ja voivat tulla sitten itse kiusatuksi, Kangaskoski antaa kärjistetyn esimerkin.
 
Tyhmyys työllistää turhaan. Nuoriso viettää ison osan ajastaan tietokoneella keskustelupastoilla ja pelien äärellä. ihmisten kanssa ei olla tekemisissä. Netin käyttö on niin arkipäiväistä, ettei sen vaaroja oikein tunneta tai niistä ei välitetä. Netin välityksellä aiheutuneet ongelmat ja rikokset ovat lisääntyneet. nettirikokset ovat tavallaan itseaiheutettuja. Jos omia kuvia tai liian tarkkoja henkilötietoja ei nettiin laitettaisi, moni näiden välityksellä tapahtunut rikos tai petoa jäisi tekemättä.
 
Kangaskosken mukaan on huolestuttavaa, että monet vanhemmat eivät tiedä, mitä nuori netissä oikeasti tekee. Valtaosa ei tiedä esim. mikä irk on. Jo kasvokuvan laittaminen yleisille sivuille on arveluttavaa, koska kuvia voidaan kopioida ja käyttää kyseenalaisissa yhteyksissä. Tästä voi olla ikäviä seurauksia, sitten kun nuoret ovat aikuisia.

LÄHDE: Katja Rinta-Nikkola. Kurikkalehti. 4.10.2008. sivu 5.

- - - - - - - -

Opetushallitukselta avustusta

Ilmajoen peruskoulut kansainvälistyvät yhteistyössä Närpiön koulujen kanssa

YK:n vuosituhatjulistus ja sen kahdeksan kehitystavoitetta perustana uudelle verkko-opetusmateriaalille

Närpiön ruotsinkielisten koulujen kanssa on tehty yhteistyötä jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Yhteistyön aloitti Jaakko Ilkan koulu, myöhemmin mukaan on tullut mm. Herralan ja Ahonkylän koulut. Erilaisiin projekteihin, kuten oppilasvaihtoon, kirjeenvaihtoon, musikaaliin, leiripäiviin ja tanssiaisiin  on osallistunut tuhansia oppilaita ja lukuisia opettajia. Viime vuosina myös kuntien virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat olleet aktiivisia.

.

Yhteistyö sai uusia muotoja, kun Jaakko Ilkan koulu ja Närpes Högstadieskolan lahjoittivat osan koulujensa taksvärkkituotosta Koulu Afrikkaan -hankkeeseen. Hankkeella tuetaan koulun rakentamista Kongoon. Oppilaskunnat ja tukioppilaat suunnittelevat myös kummilapsi- tai kummiluokkatoimintaa Afrikkaan. Nämä liittyvät osaltaan Ilmajoen ja Närpiön väliseen SPRINT - SPRåk och INTernationalism -kielten kansainvälisyyshankkeseen. Hankkeella luodaan toimintamalli koulujen yhteiselle tulevalle kansainvälisyystoiminnalle.

.

Arviolta kaksi lukuvuotta kestävään hankkeeseen osallistuu 1160 ala- ja yläasteen oppilasta. Ensinmäisen vuoden suunnitteluun ja kehittelyyn osallistuu noin 10 opettajaa, toisena vuotena kokeillaan ja toteutetaan. Hankkeen aikana  ohjelmisto-opetukseen osallistuvat opettajat tekevät interaktiivista  suomen- ja ruotsinkielistä verkko-opetusmateriaalia. Tarkoituksena on, että myöhemmin tätä opetusmateriaalia voisivat hyödyntää kaikki Suomen koululaiset.

.

Uudella verkko-opetusmateriaalilla pyritään parantamaan ja motivoimaan opilaiden kiinostusta kotimaisiin kieliin ja kansainvälisiin asioihin mm. YK:n julistamien kehitystavoitteiden teemojen avulla. Teemat liitetään peruskoulujen opetussuunnitelman aihekokonaisuuksiin. Kielten opetukseen saadaan uusia näkökulmia ja samalla voidaan edistää monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Samalla voidaan kehittää kulttuurien välisiä kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Oppilaista kasvatetaan vastuuntuntoisia maailman kansalaisia.

.

Idean alkuunpanija on Anne Matkoski, Jaakko Ilkan koulun kansainvälisyystyöryhmän puheenjohtaja. Opetushallitus tukee hanketta 4000 euron avustuksella,  Ilmajoki ja Närpiö  ovat molemmat mukana 1400 eurolla. Rahat käytetään asiantuntija-apuun, ala- ja yläkoulujen, oppilaskuntien ja opettajien tapaamismatkoihin sekä opetusmateriaalin hankkimiseen ja työstämiseen.

LÄHDE:Ilmajoki-lehti, 2.10.2008, sivu 6.

- - - - - - - - - - -

Kauhajoen tragedia – miten tästä eteenpäin

 

Kriisi on äkillinen muutos ihmisen elämässä. kauhajoella olemme kokeneet järkyttävän tapahtuman , joka äkillisesti muutti elämämme. Olemme joutuneet tilanteeseen, joka on meille täysin vieras ja ennenkokematon. Aiemmat ongelmanratkaisukeinomme eivät riitä. Meidät valtaa pelko ja tunne siitä, että tilanne ei ole hallinnassa, olemme turvattomia. Voimakkaita tunteita ja pelkoa saattaa aiheuttaa myös ajatus siitä, mitä muuta olisi voinut tapahtua…

Tällaisen kokemuksen jälkeen on tervettä ja täysin normaalia reagoida psyykkisesti. Jokainen reagoi yksilöllisellä tavallaan. Jollain meistä voimakkaat tunteet myllertävät mielessä, toinen taas voi mennä täysin lukkoon. Yksilöllisyys tulee esiin myös siten, että ajankohtainen kriisi voi aktivoida muistoja aikaisemmista ikävistä tapahtumista.

Tapoja reagoida on monia, mutta oikeaa tai väärää tapaa ei ole. On hyvä tietää, että tapahtuma on epänormaali, mutta reaktiomme ovat normaaleja. Reaktioita ei ole syytä pelätä, peittää tai hillitä. reagoinnin tarkoitus on tervehdyttää ja suojata meitä. On myös hyvä muistaa, että ihminen pystyy selviytymään vaikeastakin kriisistä, ja että selviytymistä voidaan turvata ja edesauttaa.

Kriisin eri vaiheet

Ymmärrystä itseämme ja toisiamme kohtaan lisää tieto psyykkisen kriisin eri vaiheista. Vaiheet eivät ole selkeästi perättäisiä vaan eri tavoin päällekkäisiä.
Shokkivaihe kestää 1-3 päivää. Reaktioita voi olla itku, paniikki, epäusko, huutaminen, voihkiminen tai päinvastoin lamaantuminen, lukkiutuminen, ”robottimaisuus”. On vaikea uskoa tai ymmärtää tapahtunut.

Reagointivaihe kestää 2-4 päivää. Reaktioita voi olla itku, ahdistus, pelko, viha, tarve etsiä syyllisiä, yllättäen myös omat syyllisyydentunteet ja lisäksi ruumiilliset oireet kuten vapina, unettomuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, huimaus, väsymys, lihassäryt, kivut, sydänoireet. Tärkeää tässä on juuri tunteiden kokeminen ja niiden ilmaisu.

Käsittelyvaihe voi kestää muutamia viikkoja. Reaktioita voi olla muisti- ja keskittymisvaikeudet, ärtyisyys, sosiaalisista suhteista vetäytyminen, sureminen. Ajatuksissa ja toiminnassa otetaan etäisyyttä tapahtumaan ja samalla yritetään muodostaa todellinen käsitys siitä.

Uudelleenorientoitumisvaihe kestää seuraavat viikot ja kuukaudet, sureminen pidempään. Voimakkaat tunnereaktiot jäävät pois ja ihminen prosessoi kokemusta ja sen herättämiä tuntemuksia yksin, läheistensä ja joskus ammattiauttajan kanssa. Surutyö jatkuu. Vähitellen ihminen sopeutuu tapahtuneeseen ja samalla etsii muutosta tulevaisuuteen.

Mitä tehdä nyt
Vaikka media ja toimittajat vetäytyvät pois Kauhajoelta, ei se ole merkki siitä, että kriisi täällä olisi ohi. Kriisi ja sen hoitaminen jatkuu. Kriisin hoitoon saamme tarvittavat resurssit. Kenenkään ei tarvitse murehtia sitä, että auttaja ei löydykään silloin kun apua tarvitsee. Kaupunki ja sairaanhoitopiiri huolehtivat asiasta. Valtiolta saadaan tarvittava apu.

Miten sitten psyykkistä kriisiä hoidetaan? kriisiä voi hoitaa jokainen omalla kohdalla ja perhe- ja lähipiirin kohdalla. Tärkeää on huolehtia itsestä ja muista ensin ihan fyysisesti – lepoa, lämpöä, ruokaa ja unta. Tunne-elämää hoidetaan yleensä puhumalla. Puhutaan tapahtuneesta ja sen nostattamista ajatuksista ja tunteista. Asiasta siis keskustellaan, se otetaan puheeksi. Jokaisen mielessä se on joka tapauksessa. Samalla voi kysyä jaksamisesta ja voinnista ja kertoa näistä asioista omalta kohdalta. Tärkeää on myös yhdessäolo ja yhteinen tekeminen.

Keskustelun herättämiä tunnereaktioita ei tarvitse pelätä; ne menevät kyllä ohi. Tärkeää on puhua itse ja kuunnella toista. Kenenkään ei tarvitse ryhtyä ns. terapeutiksi, vaan on tärkeää, että vuorovaikutus on molemminpuolista. Keskustelun voi avata esim. Mitä sinä ajattelet tapahtuneesta? tai Minusta tämä on aivan kauheaa, olen nukkunutkin huonosti, mites sinä?

Nuoret ja me aikuiset tarvitsemme sitä, että joku kertoo, mitä nyt oikein on tapahtunut ja mistä nyt on kysymys. Vanhemmat tekevät näin yleensä uudessa tilanteessa. Nyt me kaikki olemme uudessa tilanteessa, mutta lapsen ja nuoren on tärkeä voida luottaa aikuisiin ja siihen, että tästä selviydytään.

Erityisen tärkeää on rohkaista lapsia ja nuoria kertomaan ajatuksiaan. Tytöille puhuminen voi olla helpompaa. Poikien kanssa asian voi ottaa puheeksi muun yhteisen tekemisen ohessa. Sen sijaan, että kyselee kovasti on luontevaa aloittaa kertomalla omista ajatuksista ja tunteista. Jokelasta saatu kokemus kertoo, että lasten ja nuorten tärkeimmät auttajat ovat omat vanhemmat.

Jos tuntuu, että olisi hyvä saada lisäapua itselle tai läheiselle, ota yhteyttä johonkin terveydenhuollon pisteeseen. Lisäapua kannattaa pyytää, jos ei ole ketään jolle puhua; on jatkuvasti ahdistunut, pelokas tai masentunut olo; uni ei ota normalisoituakseen; Työnteko tai opiskelu ei suju; ilmenee fyysisiä oireita, joihin ei löydy syytä; haluaa eristäytyä ja ihmissuhteet alkavat kärsiä; elämänhalu katoaa ja tulee oman kuoleman toiveita. Lisäapua saa neuvolasta, terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, koulujen terveydenhoitajalta ja kuraattorilta tms. Pyydä apua toiselta aikuiselta varsinaisen avun järjestämiseksi. Keskusteluapua kriisiin antavat myös SPR ja seurakunnat. Muista auttavat puhelimet. Älä turhaan viivyttele.

Mitä ei pidä tehdä
Kriisissä elimistö käy ylikierroksilla. Vältä liiallista alkoholin tai rauhoittavien aineiden käyttöä. Myös liiallinen kahvinjuonti voi pahentaa olotilaa. Vältä yksin jäämistä ja yksin jättämistä. Vältä tunteiden ja reaktioiden vähättelyä ja mitätöintiä niin omalla kuin muiden kohdalla. Älä ohita tunteita.

Lopuksi
On tärkeää, että palaamme arkeen, kouluun, työhön ja touhuun. Yksi vaara siinä piilee. Vaara on se, että arkea yritetään jatkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kriisin käsittelyä ei pidä eikä voi ohittaa. Arjen jatkumisen rinnalla samaan aikaan jatketaan kriisinläpikäymistä.

Nyt kun todellisuutemme on arki, kriisi ja suru, on hyvä tietää, että Jokelassakin on selviydytty. Yhdessä mekin selviydymme.

Asta-Leena Hakala, lääkäri, ensiapupsykiatri, sairaanhoitopiiri, Kauhajoki    

LÄHDE: suora lainaus : Ilkka. 1.10.2008. sivu 3. Suoraa puhetta – mielipidepalsta. Kirjoittaja: Asta-Leena Hakala

- - - - - - - - -                        

 

KURIKASSA: Nuorten vaikeatkin ongelmat esille Pirä huolta –kampanjalla

Kasvaneet ongelmat ja nuorten oma tahto alkuunpanijat

 

Yhteiskoulu, ammattikoulu, lukio, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, terveystoimi, seurakunta ja poliisi ovat yhdistäneet voimavaransa ja käynnistävät Pirä huolta –kampanjan lokakuussa. Kampanjan tarkoituksena on nostaa nuorten ongelmat pöydälle, ja etsiä ja tarjota työkaluja tilanteen parantamiseksi.

Yhteiskoulun rehtori Pertti Niemelän mukaan lähtösysäys tuli kouluterveyskyselystä, jonka kahtena viime kertana on näyttänyt varsin synkkiä lukuja kurikkalaisnuorista.

– Tulokset ovat olleet jopa shokeeraavia. kersat tupakoivat paljon, humalahakuista juomista on aivan liikaa ja masentuneisuusluvut ovat nousseet. Myös rikkeet ovat lisääntyneet. Viidesosa pojista on joko itse tehnyt tai kokenut olleensa väkivallan kohteena, Niemelä lataa totuuden sanoja.

Ajan tasalle 

Kyselyn tuloksia käytiin läpi niin vanhempien kuin oppilaidenkin kanssa. Nyt alkava kampanja perustuukin nuorten itse antamalle palautteelle.

– Nuoret haluavat enemmän toimintaa, enemmän tietoa ja enemmän päihteettömiä tapahtumia. Lisäksi oppilaiden mielestä vanhempien pitäisi paremmin tietää, missä mennään.

Koulukuraattori Anu Ramsilan mukaan on tärkeää, että kaikki nuorten kanssa työskentelevät ja tekemisissä olevat ovat ajan tasalla nuorten maailmassa. – Tavoitteena on, että verkosto pystyy pitämään huolta nuoristaan, Ramsila toteaa.

– Nuorten elämään halutaan helpotusta yhtenäisillä pelisäännöillä ja turvallisuutta lisäämällä. Että päästäisiin näistä ylilyönneistä eroon, Niemelä jatkaa.

Monipuolisesti

Pirä huolta – kampanja alkaa virallisesti lokakuun alussa, mutta syyskuun puolella Ari Paloheimo ja Riku Rinne ovat käyneet luennoimassa elämän valinnoista nuorille.

lokakuussa kurikkalainen rikoskomisario Urpo Lintala puhuu kiusaamisen vaikutuksesta väkivaltarikollisuuteen sekä päihteistä ja rikkeistä. Syyslomaviikolla nuorille pidetään yönuopparia Kurnulla. Koulujen vanhempainillassa aiheesta puhutaan vanhemmille.

Syksyn satoa nähdään nuorten konsertissa, jonka esiintyjää järjestäjät eivät vielä halua paljastaa. Liikennekoulu Hirmun opastukselle koululaiset tutustuvat kolaritilanteeseen simulaattorilla.

Perinteinen teatterikisakin yhteiskoululla valjastetaan kampanjan teemalla. Kampanja päättyy konserttidiskoon ja vanhemmille suunnattuun ministeri Paula Risikon vierailuun.

Tapahtumien kustannuksille haetaan tukea kaupungilta ja myös yhdistyksiä on haastettu kampanjaan mukaan.

Kampanjan ajan Kurikka-lehti julkaisee viikoittain aiheeseen liittyviä kirjoituksia. Kurikka-lehden nettisivut ovat 1.10. – 7.12.2008 avoinna kaikille osoitteessa  www.kurikka-lehti.fi  Käyttäjätunnus on netti ja salasana lehti.

LÄHDE: Artikkeli on kopioitu kokonaisuudessaan: Kurikkalehti 20.9.2008. sivu 1, kirjoittaja Katja Rinta-Nikkola

 

Nuorisovaltuutetut tutustuivat toisiinsa

– Ilmajoen päätöksentekokoneistoa ei nuorisovaltuusto ole kiinnostanut

Ilmajoen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Susanne Mäki ja valtuutettu Marianne Mäki kävivät kertomassa valtuustokokemuksiaan Kurikan aloittavalle nuorisovaltuustolle.

8000 euron budjetilla on vuosien saatossa järjestetty mm. jääkiekko- ja huvipuistoretkiä, kahvila- ja bändi-iltoja Marrasrokkeineen.  

Pettymyksiäkin on ollut matkan varrella, kannanottoihin ja aloitteisiin on suhtauduttu varsin välinpitämättömästi päättävissä elimissä. Esitys opiskelija-avustuksesta ei mennyt läpi eikä kunnanhallitus antanut ainuttakaan perustetta aloitteen hylkäämiselle.  

Vuodesta 2001 toiminut Ilmajoen nuorisovaltuusto on jättänyt kannanottoja mm. homeisesta nuorisotilasta ja koulun remontista. Nuoppari pääsi pois hometiloista, mutta nuorisovaltuuston mukaan, väliaikainen tila ei sovellu nuorisotilaksi.

Kurikan nuorisovaltuusto aloitti toimintansa varsin innostuneesti. Tämän vuoden puolella laaditaan sääntöjä, kehitetään ryhmän työskentelytapoja ja suunnitellaan toimintaa. Muutama idea jo heräsi vesidiskon ja jonkin sortin urheiluturnauksen järjestämisestä.

LÄHDE: Kurikkalehti 17.9.2008, sivu 3, kirjoittaja aps

 .


"Nollatoleranssi!"

Kaikki peruskoulut saavat tänä syksynä kirjeen, jossa koulua pyydetään liittymään mukaan ohjelmaan, jolla halutaan kitkeä koulukiusaaminen kokonaan pois. Kiusaamisen vastaisen ohjelman ovat kehittäneet Opetusministeriö ja Turun yliopiston psykologian laitos. Ohjelmassa oppilaita opetetaan toimimaan tilanteissa, joissa he havaitsevat luokkatoveria kiusattavan. Myös opettajia opetetaan puuttumaan oikealla tavalla heti, kun kiusaaminen on havaittu.

Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan on noudatettava ehdotonta nollatoleranssia, keinot koulukiusaamisen kitkemiseksi on saatava heti kaikkien koulujen käyttöön. Opetusministeriön tavoitteena on saada peruskoulut valtakunnallisesti mukaan tähän ohjelmaan syksyyn 2009 mennessä.

Ohjelmaa on tähän asti kokeiltu 4000 neljäs-, viides- ja kuudesluokkalaiseen.  Tulosten mukaan sekä toistuvasti kiusattujen että muita kiusaavien lasten osuus väheni kouluissa noin 40 prosentilla.

LÄHDE: Ilkka 9.8.2008. Sivu 10. Sarianne Keltto

.

.

” Koulukiusaamiseen puututtava”

Koulukiusaaminen on hiukan lisääntynyt 2000-luvulla. Tytöistä kuusi prosenttia ja pojista kymmenen prosenttia koki kiusaamista vähintään kerran viikossa. Vain joka neljäs ilmoitti, että kiusaamiseen puututtiin koulussa. Kuitenkin laki edellyttää kouluilta toimintamallia kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Tämän vuoksi opettajat tarvitsisivat lisää keinoja kiusaamisen havaitsemiseen. Paitsi että koulun sisällä tartutaan ongelmiin, kiusaamisen ehkäisy on osa koulun ja kodin välistä yhteistyötä.

Artikkeli perustuu opetusministeriön julkaisuun: Koulukiusaaminen peruskoulun yläluokilla 2000–2007. Julkaisun tiivistelmä löytyy 

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/Koulukiusaaminen_peruskoulun_ylaluokilla_2000_2007.html?lang=fi&extra_locale=fi

LÄHDE: Lapsemme 2/2008. Sivu 43

.


"Ilmajoen nuorisotilojen toiminnalle jatkolupa"

 

Ilmajoen Siltalan alueella useita vuosia nuorisotilana toimineen liikerakennuksen huoneisto on muutettu määräaikaisella rakennusluvalla nuorisotilaksi. Tiloista on tehty poikkeamapäätös joka mahdollistaa käytön kokoustilana.

Poikkeamapäätös on voimassa kaksi vuotta. Tarkoituksena on 253 neliön huoneiston käyttäminen nuorisotilana toistaiseksi, kunnes keskusta nuorisotilojen lopullinen sijaintipaikka ratkeaa.

LÄHDE:  ILKKA 18.6.2008,  Seppo Kontunen

         



Palaute:
  (Pakollinen)

Nimi:
  (Pakollinen)
Sähköposti:





©2014 jaakko ilkan koulun vanhempaintoimikunta - suntuubi.com